Äiti suunnitteli aloittavansa omenahillon keittämisen, kun mummin omenapuista oli tullut melkoisesti omenaa. Minä rakastan omenahillon tuoksua, siitä tulee kyllä hyvä mieli, kun keittiössä tuoksuu aina jokin hyvä tuoksu. On se sitten ruoan tai hillon tuoksu niin aina se on ihan yhtä hyvä. Roskis tuntuu taas tökkivän, ei niinkään toi sekaroskis, mutta bio tökkii ihan joka kerta äidin pyytäessä minua viemään sen. Mutta nyt on pakko viedä, kun se on ollut ihan kukkuroillaan. Ja nyt mä en anna tökkivän roskisviennin haitata, vaan vien ne molemmat!